1.
Valo on alunperin lähtöisin auringosta.Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa. Sähkömagneettisessa säteilyssä jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituutensa. Värisävyä, jota vastaavaa aallonpituutta ei ole valonlähteen säteilemässä valossa, ihminen ei voi nähdä. Ihminen näkee parhaiten keltaista tai kellanvihreää valoa. Valon aaltojen kolme perusominaisuutta ovat kirkkaus ( amplitudi), väri ( aallonpituus) ja polarisaatio (värähtelykulma).
2.
Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen. Tunnetuin esimerkki on valon spektrin jakaantuminen eri väreihin sateenkaaressa. Valon spektrin saa näkyviin esimerkiksi valon kulkiessa prisman läpi.
3.
Silmä erottaa värit eri väreinä kun valon eri aallonpituudet taittuvat eri tavoin. Näkyvän valon lyhytaaltoinen pää on violetti ja pitkäaaltoinen punainen. Se kattaa aallonpituusalueen 390–720 nm, harvoin jotkut näkevät 380–780 nm. Ihmissilmän herkkyys on suurin 555 nanometrissä, mikä vastaa vihreää valoa.Jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituus. Ihminen aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmän verkkokalvolle. Väriä voidaan lähestyä ja kuvailla aistimuspohjaisella, eli aivokeskeisellä värikäsityksellä tai mekanistisella, fysikalistisella värikäsityksellä.
4.
Värihavainto syntyy siten, että näkökohteesta ja sen ympäristöstä tulevan valoenergian koostumus saavuttaa silmän verkkokalvon näkösolut. Solujen yhteistoimintana muodostunut sähköinen informaatio ohjautuu näköhermoja pitkin aivojen näkökeskukseen. Sen jälkeen aivot tulkitsevat näkökohteen värit ihmiselle tyypillisten havaintomallien mukaisesti. Värit ovat aivojen tulkinnan mukaisia näköaistimuksia.
Normaalista poikkeavia näköaistimuksia voi syntyä, jos havaitsijalla on periytyvä punavihersokeus.Täysin värisokea ihminen näkee vain tummuuden ja vaaleuden eri asteet (kaikki on hänelle kuin mustavalkoista). Hän ei tunne yhtään väriä eikä edes ymmärrä, mitä väri tarkoittaa eikä erota toisistaan kahta valokuvaa, jotka eroavat toisistaan vain niin, että toinen on mustavalkoinen ja toinen värillinen. Täydellinen värisokeus on harvinaista. Periytyvän värinäön häiriön syy on X-kromosomissa.Värisokeus on yleensä perinnöllistä, mutta se voi joissakin harvoissa tapauksissa johtua myös alkoholimyrkytyksestä, tulehduksesta tai näköhermonsairaudesta. Yleensä värisokean molemmat silmät ovat värisokeita, mutta on myös henkilöitä, joiden toinen silmä on normaalivärinäköinen mutta toinen värisokea.
5
Kun ihminen näkee jonkin asian mustana silloin kyseisestä pinnasta ei heijastu mitään valon sähkömagneettisia aaltoja. Kun ihminen näkee jonkin asian valkoisena silloin valkoisesta pinnasta heijastuu kaikki valon värilliset aallot. Kun ihminen näkee punaisen värin hän näkee silloin vain jostakin pinnasta heijastuvan valon punaisen sähkömagneettisen säteen. Kun ihminen näkee oranssin värin hän näkee silloin jostakin pinnasta heijastuvan valon punaisen/oranssin/keltaisen tai punaisen/ keltaisen sähkömagneettisen säteilyn tai vain oranssin sähkömagneettisen säteilyn. Kun ihminen näkee purppuran värin hän näkee silloin jostakin pinnasta heijastuvan punaisen/violetin, violetin/sinivioletin/punaoranssin/punaisen sähkömagneettisen säteilyn.
7.
Hiusten luonnollinen pigmentti on melaniini, melaniinia on kahdenlaista eumelaniini ja feomelaniini. Eumelaniini on ruskeaa väriä ja mitä enenmmän sitä on hiuksessa sitä tummempi hiusten väri on. Feomelaniini luo hiuksiin punaisen värin jos feomelaniinia on paljon hiukset ovat punaisetl. Jos hiukset ovat vaaleat silloin niissä on vähemmän eumelaniinia ja feomelaniinia kuin jos on ruskeat hiukset. Kun hiuksia värjätään niihin tuodaan keinotekoista väripigmenttiä.
Sävy on värin sijainti spektrissä.Jokaista värisävyä vastaa oma valon aallonpituus violetin lyhyestä aallonpituudesta punaisen pitkään aallonpituuteen.Perussävyihin viitataan nimillä kuten punainen, sininen, vihreä ja keltainen. Sävyjä on kuitenkin rajaton määrä. Sävyssä eivät ole mukana värin kaksi muuta pääominaisuutta, kirkkaus ja kylläisyys. Sävy pysyy siis samana vaikka väri tummenee tai vaalenee, tai muuttuu värikylläisemmäksi tai harmaammaksi.
Vivahteella tarkoitetaan sitä kun johonkin väriin on lisätty vähän jotakin toista väriä. Esimerkiksi hiusväri 8.46 (8 on värin tummuus, 4 on värin sävy eli kupari ja 6 vivahde eli kuparin sekaan on lisätty vähän punaista)
Tummuusasteella tarkoitetaan hiusvärin tummuutta. Tummuusasteita on 1-10 josta 1 on tummin eli musta ja 10 on vaalein eli "blondi". on myös 11 ja 12 tummuusasteita jolloin hiukset ovat blatinan vaaleat. Tummimmissa väreissä ei sävy erotu kovinkaan hyvin.
8.
Kylmät värit:
Lämpimät värit:
Pastellivärit:
Neutraalit värit:
Murretut värit:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti